Voimat on vai voimaton?

Tervehdys tänne pitkästä aikaa.

Mä olen monesti jo aikonut, yrittänyt ja pohtinut kirjoittamista, mutten kertakaikkiaan oo jaksanut, oon ollut ihan totaalisen voimaton.

Edellisen kuumeilun jälkeen Pihlan kanssa käytiin lääkärissä ja neidolta löydettiin kurkunpääntulehdus, joka sitten tosiaan piinasi ja valvotti koko perhettä päivin öin. Tauti on jo lieventynyt, mutta nyt tytöllä puhkesi uusi flunssa sitten heti perään. Argh. Tää ei oo vaan enää todellista. :(

 Voinen sanoa valvoneeni huutavan lapsen kanssa siis jo kohta kaksi kuukautta yhteen menoon ja nyt alkaa oikeasti loppua voimat. (Meillähän kun ollaan valvottu jo koko 1,3 v erinäisin syin, mutta tähän aikaan on onneksi mahtunut niitä parempiakin jaksoja.)

Mutta mahtuu tähän elämään ja menneisiin viikkoihin auringonpaistetta ja paljon muutakin.

Suurin ilo on äidin oma pieni aurinko, joka jaksaa hymyillä ja tulla pusuttelemaan vaikka yö-ja päiväunet olisivat menneetkin päin honkia. Siitä niitä voimia saadaan ja lisäksi kaikki tuki läheisiltä on ollut ihanaa.

Tää äiti pääsi vähän tuulentumaan ja olin viettämässä tyttöjen iltaa tässä viime viikonloppuna. Piristys teki tosi hyvää, mutta unet jäi tietty vieraassa paikassa heikoiksi. Pihla oli mammalla yötä, jotta K sai myös nukuttua. Hienosti oli äitin typy pärjännyt, vaikka olikin yöllä tietty heräillyt.

Muuten viikkoihin on mahtunut tietty tätä arjen pyörittelyä, harrastuksia, (mihin nyt ollaan sitten päästykkään aina milloinkin), hieroja (ihanaa!) ja ystävien tapailua.

Lisäksi meille tuli ens viikonlopulle hautajaiset (miehen sukulaisen), johon mennään sitte kaksisteen ja jätetään Pihla mummolaan hoitoon.

Iloisempiakin uutisia on tiedossa (toivottavasti jo hyvin pian!), sillä serkullani on maanantaina laskettu aika, ja vauva-uutisia täällä jo odotellaan (vink,vink E ♥)! :)

Tää juttu kun nyt tuntuu pomppivan kuin kumipallo sinne tänne, niin kerrotaan nyt vielä, että jouduin eilen käydä ostamassa itselleni uuden puhelimen (josta en nyt kuvaa kyl ottanut) samalla kun kävin etsimässä hautajaisvaatteita.

Otin tällä kertaa halvan ja muovinäytöllisen, syystä että edelliselle luurilleni kävi näin:

Kuva on huono, mutta kerrottakoon että neiti termiitti pudotti sen kaakelilattialle ja näyttö meni sirpaleiksi. Puhelin oli eka äitienpäivälahjani eikä edes halpa. Harmittaa, mutta minkäs vahingolle voi. :(

Kotona olis tekemistä ja projekteja kesken vaikka kuinka paljon, mutta kertakaikkiaan ei ole jaksanut niihin tarttua. Ehkä ne tämän vuoden puolella valmistuu, tai sit ei. :D Aikatauluja ei ole.

Sentäs callunoita oon saanut ulos laitettua. :)



Viikonloppu suunnitelmia ei ole, nyt olis tarkoitus viettää vaan ihan rento kotiviikonloppu. :)

Jonka meinasin nyt aloittaa tekemällä leivinuunissa haudutettua lihakastiketta ja lisäksi perunamuusia.

Oikein rauhallista viikonloppua kaikille!